SUOMI
 | 
ENGLISH

25. kesäkuuta 2019

Säynätsalon kunnantalo


Säynätsalon kunnantalo on kansainvälisesti tunnettu monumentti arkkitehtuurin historiassa ja yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä.


Keskisuomalainen Säynätsalon kunta Päijänteen saaristossa oli noin 3000 asukkaan tehdasyhdyskunta Enso Gutzeit Oy:n Parviaisen puunjalostustehtaan ympärillä, kun se julisti kutsukilpailun kunnan hallintorakennuksesta vuonna 1949. Kolmesta kilpailuehdotuksesta valittiin voittajaksi professori Alvar Aallon ehdotus "Curia". Aalto oli jo aiemmin laatinut  Säynätsalon kaavasuunnitelman, jota ei koskaan toteutettu. Kunnantaloa alettiin rakentaa toukokuussa 1950, ja se valmistui joulukuussa 1951.


Aalto sijoitti rakennuksen rinteeseen niin, että katutasoon tuli liiketiloja, ja kunnanhallinnon toimistot ja kunnanvaltuuston istuntosali sijoitettiin toiseen kerrokseen, joka ympäröi korotettua patiota eli keskuspihaa. Aalto kutsui patiota "raatihuoneenpihaksi". Pation tasanne kasattiin perustuskaivauksien maaylijäämästä. Erillinen kaksikerroksinen kirjasto-osa yhdistyi isompaan rakennusmassaan pelkän pergolan välityksellä. Kokonaisuuteen kuului myös asuinhuoneistoja.


Tornimaisen istuntosalin kattoa kannattelemaan Aalto suunnitteli perhosmaiset puurakenteet. Ylimitoitetulla huonekorkeudella Aalto halusi korostaa salin julkisuusluonnetta. Samalla vältyttiin koneelliselta ilmanvaihdolta.


Istuntosalin seinässä on Alvar Aallon toimiston lahjoittama, kunnan karttaa esittävä fresko. Keskuspihan suihkukaivon yhteydessä on Enso-Gutzeit Oy:n lahjoittama professori Wäinö Aaltosen Tanssijatar-veistos. Aalto olisi vielä halunnut hemmotella säynätsalolaisia ulkomaisilla taideteoksilla, mutta tämä unelma jäi suurelta osin toteutumatta. Legerin ja Picasson maalauksille varatut paikat näkyvät kuitenkin syvennyksinä tiiliseinissä.


Yksinkertaisuus ja perinteiset rakennustavat korostuivat Säynätsalon kunnantalossa, jonka päämateriaaleina olivat tiilen lisäksi kivi, puu ja kupari. Aalto suunnitteli kunnantalon kokonaistaideteoksena pienimpiä yksityiskohtia, kuten uniikkeja ovenpainikkeita myöten. Aallon lähimpänä avustajana toimi taiteilija Maija Heikinheimo ja tämän johtama Artekin suunnittelutoimisto.


Huomattava osa sisustuksen puuosista tehtiin paikallisella Parviaisen puunjalostustehtaalla. Osan huonekaluista valmisti Oy Artek Ab ja Tehokaluste Oy. Valaisimet valmisti Metallitehdas Orno. Puusepäntyöt suoritti Kolho Oy, ja ovet ja ikkunat valmisti Harjavalta Oy.


Arkkitehti-lehdessä (9-10/1953) Laatubetoni Oy mainosti toimineensa Säynätsalon kunnantalon pääurakoitsijana. "Kuparista ikuinen katto - ja lisäksi huokea!" lupasi puolestaan kuparikaton toimittanut Outokumpu Oy. Jyväskyläläinen Mustakivi Oy ilmoitti Alvar Aallon käyttäneen Säynätsalon kunnantalossa Jyväskylän mustaa dioriittia.


"Helsingissä huhtikuun 3 p. 1951.

Säynätsalon Kunnantalon muuraustyöt, joita pidän yhtenä kaikkein tärkeimmistä muuraustöistä arkkitehtoonisessa mielessä, ovat suorittaneet Toivo Nykänen, Paavo Asplund, Yrjö Marjamäki, Aimo Renlund, Väinö Puolanen ja Sakari Sundvall. Minulle arkkitehtinä on erittäin tärkeää kehittää muurauskulttuuria maassamme. Siitä syystä on Säynätsalon Kunnantalon muuraus puhdasta tiilimuurausta sekä fasaadiltaan että melkein kaikilta sisustusosiltaan. Minun on sanottava, että olen erittäin tyytyväinen niihin työtuloksiin, joihin yhteistyömme on vienyt, ja että sen kautta on saatu esimerkillinen tapaus aikaan Suomen tiilikulttuurin alalla."

Alvar Aalto (Teksti Aalto-arkistossa)


Säynätsalon "kaupungintaloon", kuten Aalto itse tätä monumentaalista rakennusta nimitti, sopii hänen usein toistamansa fraasi: "Maailma ei ole pelastettavissa, mutta esimerkkiä voi näyttää."

Säynätsalon kunnantalo on erinomainen esimerkki 1950-luvun huipputason rakennus- ja sisustustaiteesta. Kaikki rakennustarpeet ovat lähialueelta, ja tuloksena on osoitus paikallisesta puu- ja kiviosaamisesta ja kekseliäästä maa-aineksen kierrättämisestä rakennuspaikalla. Kodinomaisesta mittakaavastaan huolimatta kunnantalo on vaikuttava rakennuskokonaisuus.


Kunnanhallinto toimi talossa vuoteen 1993 asti, jolloin Säynätsalon kunta liitettiin osaksi Jyväskylää. Vuonna 1994 kunnantalo pihapiireineen suojeltiin rakennussuojelulailla. Kaupungin sivukirjasto toimii rakennuksessa edelleen.


Tavolo Bianco Oy avasi talon yleisölle viime vuonna, ja Alvar Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneet voivat nyt tutustua rakennukseen opastetuilla kierroksilla.


Suosittelen lämpimästi arkkitehtuurimatkaa Säynätsaloon. Lue lisää kunnantalon palveluista täältä


Terveisin,

Pasi Pusa

040 5509001


Kruuna Finnish living
Maurinkatu 8-12
00170 Helsinki
info@kruuna.fi
pasi.pusa@gmail.com




Keskuspihalle johtavat nurmiportaat ovat välillä päässeet lahoamaan ja menettäneet muotonsa, kunnes ne on taas entisöity. Tornimaisessa osassa on valtuuston istuntosali.

Portaat eteisestä toisen kerroksen istuntosaliin.

Säynätsalon kunnantalosta alkoi Aallon "punatiilikausi".

Istuntosali.

Näkymä kirjaston yläkerrasta.

Kohdevalaisin kirjastosalissa.