Dora Jung (1906-80) tunnettiin nöyränä ja vaatimattomana taiteilijana, jonka käsityöosaaminen yhdistyi tinkimättömään kauneuden kaipuuseen. Hänen mielestään taiteen tarkoitus oli luoda jotain mahdollisimman kaunista Jumalan kunniaksi ja ihmisten iloksi. Jung syntyi taiteilijasukuun. Hänen isänsä Valter Jung (1879-1946) ja setänsä Bertel Jung (1872-1946) olivat arkkitehtejä ja hänen serkkunsa Gunilla Jung (1905-1939) oli taiteilija.

Kudosten vahvat ja hallitut viivat syntyivät Dora Jungin omassa kutomossa. Siellä työskenteli sisar Ulrica Eklund ja kuusi taitavaa kutojaa: Ellen Silfverberg, Agnes Sohlberg, Marita Mattsson, Margareta Andersson, Ingrid Malmström ja Simone Prouvé. Jung itse seurasi aina tarkkaan työn etenemistä. Dora Jung textil toimi Korkeavuorenkatu 19:ssä Helsingissä 1932-1981.

Viereisen kuvan kuvakudos Savipulloja kuuluu kudossarjaan, jonka aiheena on keramiikan maailma. Kruunassa on myynnissä juuri samanlainen teos. Sarja esiteltiin Göteborgissa 1955 ja Kööpenhaminassa 1956, kun Röhsska Konstslöjdmuseet (nyk. Röhsska museet) ja Det Danske Kunstindustrimuseum (nyk. Designmuseum Danmark) järjestivät Dora Jungin, Bertel Gardbergin (1916-2007) ja Kaj Franckin (1911-1989) yhteisnäyttelyn. Franck suunnitteli esillepanon, ja näyttelyissä oli esillä mm. hänen Arabialle suunnittelemansa Kilta-astiasto.

Alvar Aallon (1898-1976) ja Karhulan lasitehtaan ikoniset vaasit syntyivät osana vuoden 1936 Karhula-Iittala lasikilpailun satoa. Eskimoerindens skinnbuxa -niminen työ, jolla Alvar Aalto osallistui, voitti kilpailun ensimmäisen palkinnon. Ehdotuksessa oli kuvalla havainnollistettu kaktusruukkujen alustana oleva vapaamuotoinen lasivati. Luonnokset esittivät kaarevia vapaamuotoisia ja erikokoisia maljakoita.

Aaltoilevien maljakoiden toteutus lankesi karhulalaisen lasimestari Hugo Raskin verstakolle 1937. Kun Aallon maljakko täytti 50 vuotta vuonna 1986, 83-vuotias Rask kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa edelleen seuraavansa vaasin menestystä, joka oli alkanut Pariisin maailmannäyttelystä 1937.

Karhulan naapurissa rakennettiin Alvar Aallon piirtämää Sunilan sulfaattiselluloosatehdasta 1936-1938. Hugo Rask muistaa Alvar Aallon olleen tuolloin tavattoman innostunut lasin tekemisestä. Arkkitehti ilmestyi lasitehtaalle usein jopa peräkkäisinä päivinä, kun vain suinkin Sunilan urakkansa kiireiltä ennätti. Rask kuvaili Aaltoa työtoverina viileän etäiseksi tarkkailijaksi. Aalto oli kuitenkin huolellisesti kypsytellyt aihettaan ja lopulta nopeasti vetäisten piirtänyt mutkallisen maljakon kuvan lasimestarille.

Eihän siinä muuta kuin piirros formuntekijöille ja panemaan työtä muutenkin alkuun. Ensimmäiset vaasit Aalto piirsi seitsemänkymmentä senttiä korkeiksi, aika suuriksi, ja sehän tiesi, että ei niitä voinut puhaltaa lattialla seisten. Pojat rakensivat minulle metrisen lavan rappusineen. Saunanlauteiksi niitä sanoivat ja joku hirsvinkkeliksi.

Hugo Rask, Helsingin Sanomat 23.3.1986

Keskikokoista Aalto-vaasia alettiin kutsua Savoy-maljakoksi sen jälkeen, kun niitä hankittiin Savoy-ravintolaan, joka avattiin 3. kesäkuuta 1937. Alvar ja Aino Aalto (1894-1949) työstivät vapaamuotoisen maljakon ideaa edelleen ja suunnittelivat neljästä sisäkkäisestä osasta koostuvan Aallon kukan New Yorkin maailmannäyttelyyn 1939. Teos oli viimeinen taidelasiesine, jonka he suunnittelivat Karhulalle.

Terveisin,

Pasi Pusa

040 5509001

Kruuna Finnish living

Maurinkatu 8-12

00170 Helsinki

info@kruuna.fi

pasi.pusa@gmail.com