27. elokuuta 2023
Vapaan muodon taitajia
Dora Jung (1906-80) tunnettiin nöyränä ja vaatimattomana taiteilijana, jonka käsityöosaaminen yhdistyi tinkimättömään kauneuden kaipuuseen. Hänen mielestään taiteen tarkoitus oli luoda jotain mahdollisimman kaunista Jumalan kunniaksi ja ihmisten iloksi. Jung syntyi taiteilijasukuun. Hänen isänsä Valter Jung (1879-1946) ja setänsä Bertel Jung (1872-1946) olivat arkkitehtejä ja hänen serkkunsa Gunilla Jung (1905-1939) oli taiteilija.
Kudosten vahvat ja hallitut viivat syntyivät Dora Jungin omassa kutomossa. Siellä työskenteli sisar Ulrica Eklund ja kuusi taitavaa kutojaa: Ellen Silfverberg, Agnes Sohlberg, Marita Mattsson, Margareta Andersson, Ingrid Malmström ja Simone Prouvé. Jung itse seurasi aina tarkkaan työn etenemistä. Dora Jung textil toimi Korkeavuorenkatu 19:ssä Helsingissä 1932-1981.
Viereisen kuvan kuvakudos Savipulloja kuuluu kudossarjaan, jonka aiheena on keramiikan maailma. Kruunassa on myynnissä juuri samanlainen teos. Sarja esiteltiin Göteborgissa 1955 ja Kööpenhaminassa 1956, kun Röhsska Konstslöjdmuseet (nyk. Röhsska museet) ja Det Danske Kunstindustrimuseum (nyk. Designmuseum Danmark) järjestivät Dora Jungin, Bertel Gardbergin (1916-2007) ja Kaj Franckin (1911-1989) yhteisnäyttelyn. Franck suunnitteli esillepanon, ja näyttelyissä oli esillä mm. hänen Arabialle suunnittelemansa Kilta-astiasto.
Alvar Aallon (1898-1976) ja Karhulan lasitehtaan ikoniset vaasit syntyivät osana vuoden 1936 Karhula-Iittala lasikilpailun satoa. Eskimoerindens skinnbuxa -niminen työ, jolla Alvar Aalto osallistui, voitti kilpailun ensimmäisen palkinnon. Ehdotuksessa oli kuvalla havainnollistettu kaktusruukkujen alustana oleva vapaamuotoinen lasivati. Luonnokset esittivät kaarevia vapaamuotoisia ja erikokoisia maljakoita.
Aaltoilevien maljakoiden toteutus lankesi karhulalaisen lasimestari Hugo Raskin verstakolle 1937. Kun Aallon maljakko täytti 50 vuotta vuonna 1986, 83-vuotias Rask kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa edelleen seuraavansa vaasin menestystä, joka oli alkanut Pariisin maailmannäyttelystä 1937.
Karhulan naapurissa rakennettiin Alvar Aallon piirtämää Sunilan sulfaattiselluloosatehdasta 1936-1938. Hugo Rask muistaa Alvar Aallon olleen tuolloin tavattoman innostunut lasin tekemisestä. Arkkitehti ilmestyi lasitehtaalle usein jopa peräkkäisinä päivinä, kun vain suinkin Sunilan urakkansa kiireiltä ennätti. Rask kuvaili Aaltoa työtoverina viileän etäiseksi tarkkailijaksi. Aalto oli kuitenkin huolellisesti kypsytellyt aihettaan ja lopulta nopeasti vetäisten piirtänyt mutkallisen maljakon kuvan lasimestarille.
Eihän siinä muuta kuin piirros formuntekijöille ja panemaan työtä muutenkin alkuun. Ensimmäiset vaasit Aalto piirsi seitsemänkymmentä senttiä korkeiksi, aika suuriksi, ja sehän tiesi, että ei niitä voinut puhaltaa lattialla seisten. Pojat rakensivat minulle metrisen lavan rappusineen. Saunanlauteiksi niitä sanoivat ja joku hirsvinkkeliksi.
Hugo Rask, Helsingin Sanomat 23.3.1986
Keskikokoista Aalto-vaasia alettiin kutsua Savoy-maljakoksi sen jälkeen, kun niitä hankittiin Savoy-ravintolaan, joka avattiin 3. kesäkuuta 1937. Alvar ja Aino Aalto (1894-1949) työstivät vapaamuotoisen maljakon ideaa edelleen ja suunnittelivat neljästä sisäkkäisestä osasta koostuvan Aallon kukan New Yorkin maailmannäyttelyyn 1939. Teos oli viimeinen taidelasiesine, jonka he suunnittelivat Karhulalle.
Terveisin,
Pasi Pusa
040 5509001
Kruuna Finnish living
Maurinkatu 8-12
00170 Helsinki
info@kruuna.fi
pasi.pusa@gmail.com
Kutomossa Dora Jung, Agnes Sohlberg, Marita Mattsson, Ulrica Eklund ja Margareta Andersson. Kuva Me Naiset 1972
Dora Jungin taustalla on teos Savipulloja. Kuva Kaj Bremer.
Alvar Aallon ja Karhulan taidelasiesineiden mainos Astra-lehdessä 1938.
Tässä Karhulassa vuonna 1937 valmistetussa Savoy-maljakossa on erittäin harvinainen väri.
Osa sarjasta Aallon kukka, joka on valmistettu Karhulassa 1939 on myynnissä Kruunassa.
14. toukokuuta 2024 : Niukkuuden runsautta suomalaisissa valaisimissa
3. helmikuuta 2024 : Taiteilija Kaj Franck suomalaisen sarjatuotannon kehittäjänä
27. elokuuta 2023 : Vapaan muodon taitajia
8. toukokuuta 2023 : Taiteilijaparit ja sisustustaide
15. tammikuuta 2023 : Kruunan uutta tarjontaa
8. elokuuta 2022 : Eivätkö vaatteet ole taideteollisuutta?
4. huhtikuuta 2022 : Modernismia ikivanhoin opein
16. tammikuuta 2022 : Arkistokuvia kadonneista tiloista
10. lokakuuta 2021 : Aitoa Taitoa - Paavo Tynell
5. heinäkuuta 2021 : Asianmukaista käsittelyä tavaroille!
25. huhtikuuta 2021 : Arabian taidekeramiikka kiinnostaa ulkomailla
6. helmikuuta 2021 : Huonekalu-, tekstiili- ja valaisintaidetta Kruunassa
2. marraskuuta 2020 : Syystuulia
25. toukokuuta 2020 : Helena Tynellin (1918-2016) kuvioita pinnoilla
20. maaliskuuta 2020 : Rut Bryk - satumaiset sattumat
6. tammikuuta 2020 : Olof Ottelin ja Stockmannin piirustuskonttori
18. lokakuuta 2019 : Lämpöä ja väriä syksyyn
25. kesäkuuta 2019 : Säynätsalon kunnantalo
18. kesäkuuta 2019 : Keuruun vanha kirkko
19. toukokuuta 2019 : Uutisia, kiitoksia ja top 10
7. huhtikuuta 2019 : Vierailulla Heljän ateljeessa Arabiassa
9. tammikuuta 2019 : Taiteilija Birger Kaipiainen
4. lokakuuta 2018 : Valaisintalkoot
12. heinäkuuta 2018 : Kruuna 10 vuotta
1. kesäkuuta 2018 : Tervetuloa Helsinkiin ja Kruunaan!
4. toukokuuta 2018 : Uudet Suomen "suurlähettiläät"
20. huhtikuuta 2018 : Tervetuloa Kruunan uusille verkkosivuille!