Ylihuomenna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Kruuna avasi ovensa Helsingin Kruununhaassa. Valitsin tähän juttuun yhden esineen jokaiselta vuodelta. Listasta tuli Kruunan näköinen, mutta samalla huomasin myös monen tavaran livahtaneen uuteen kotiinsa, ennen kuin niitä ehdittiin edes valokuvata, mikä on ollut tietysti ilahduttavaakin.

Myyntikuvat kymmeneltä vuodelta osoittavat, kuinka ajatonta tasokas muotoilu on. Laatu on se tärkein tekijä. Laatutietoinen asiakas ei trendeistä välitä eikä tee ostopäätöksiä hinnan perusteella.

2008

Neoviuksen toimitusjohtaja on teettänyt Liisa Ruusuvaaran Purppura-maton omaan kotiinsa Villa Ubbeseniin 1950-luvulla. Yksilöllinen väritys on firman taiteellisen johtajan Terttu Tomeron käsialaa. Myimme maton 2500 eurolla. Se oli siis huomattavasti kalliimpi kuin Carl-Gustav Hiort af Ornäsin juuri verhoiltu Siesta-tuoli, joka maksoi 1000 euroa. Hinnat tuntuivat silloin monista aivan liian korkeilta.

2009

Kuvassa komeilee Eva Brummerin uniikki ryijy 1970-luvulta. Ryijy on aikoinaan kiertänyt lukuisissa näyttelyissä. Ryijyn omistajalta oli jäänyt huomaamatta kuvapuolelle kudottu merkintä "E.BRUMMER", vaikka taiteilija oli hänelle hyvinkin läheinen. Suomen Käsityön Ystävät ry oli neuvonut omistajaa ottamaan yhteyttä Kruunaan ryijyn arvioimiseksi. Myimme ryijyn uudelle omistajalle 20 %:n myyntiprovisiolla. Edellinen omistaja sai ryijystään kymmenkertaisen summan verrattuna huutokauppatalon antamaan hinta-arvioon. Asia on jäänyt mieleen ja vahvisti ajatuksen, että Kruuna keskittyisi jatkossa erityisesti arvoesineiden välittämiseen.

2010

Tämä huonekalukuva palautti mieleeni erään kollegan toteamuksen: "Tehän myytte markan tavaraa". Ornäsin Studio-sohvasta ja Rialto-tuoleista on tullut viime vuosina keräilijöiden ja sisustajien suosikkeja. Nämä tuotteet olivat kyllä nykyhintoihin verrattuna tuolloin hyvin edullisia, mutta ei niitäkään sentään markoilla myyty.

2011

Vuoden sadosta erottui Paavo Tynellin rottinkikruunu. Se ei ollut erityisen tunnettu malli, mutta newyorkilaisen Finland House -liikkeen mainoksessa olin sen nähnyt. Tämä hankinta ei tuntunut kukkarossa, koska valaisin oli sitä myyneelle antiikkikauppiaalle täysin "ufo", "vie pois"-tavara. Nyt se tuntuu todella virkistävältä vaihtoehdolta Tynellin tavanomaisten messinkivalaisimien rinnalla.

2012

On syytä esittää kiitokset myös Mäntsälän Huonekaluliikkeelle, jossa huonekalumme verhoillaan uudelleen. Tämäkin Olavi Hännisen piirtämä Olavi-lepotuoli käy perinteisen verhoilutyön taidonnäytteestä.

2013

Keramiikka soi Sibeliuksen sävelin. Heidi Blomstedtin (o.s. Sibelius) perusmuotojen tasaisissa pinnoissa lasitteet hehkuvat. Maljakot on valmistettu Kupittaan Saviosakeyhtiön tehtaassa 1962-69 ja ne ovat erityisen onnistunut esimerkki kauniista ja halvasta arkitavarasta. Blomstedtin ja Kupittaan yhteistyö on ollut suomalaista osaamista parhaimmillaan.

2014

Tämä ryijy on väritetty Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin erehtymättömällä värisilmällä. Raitoja-ryijy edusti maatamme lukuisissa näyttelyissä 1950-luvulla. Tämä kappale on suunnitteluvuodelta 1948.

Ryijyn edelliselle omistajalle valitän kiitokset sen nykyiseltä omistajalta: "Ryijy on kokoelmani ykkösryijy, kiitos!" Omat terveiseni myyjälle: Myyminen toisaalla - siis Maurinkadulla - olisi voinut olla huomattavasti kannattavampaa. Ymmärrän, ettet välttämättä ollut kuullut Kruunasta, mutta mikä saa ihmisen kuljettamaan tällaisen kalleuden huutokauppaan? Tiesit varmasti, mitä olit myymässä.

Ammattitaitoinen myyminen vaatii muutakin kuin esineiden esillepanoa. Tarvitaan asiantuntemusta ja paljon taustatutkimusta. Ostajakunta on tunnettava, ja asiakkaille on tarjottava henkilökohtaista palvelua.

2015

Toini Muonan uljas ruukku herkullisine lasitteineen on esine, josta en muista muuta kuin sen, että se oli hyvin painava. Se kuuluu niihin tapauksiin, jotka on viety käsistä saman tien. Siksi kuvan löytyminen kansiosta oli suoranainen yllätys.

2016

Andy Warhol? Ei, vaan Birger Kaipiainen. Niin 60-lukulaista! Tämä keramiikkateos on taidetta popin muodossa. Kukkanen poimittiin talteen lähes kirjaimellisesti ojan pielestä ja se pääsi arvoiseensa kotiin. Yksinkertaisuus on vahva tehokeino. Tämä kukka vangitsee katseen.

2017

Eva Brummerin Syyspäivä-ryijy sai Milanon Triennalessa 1951 Grand Prix -palkinnon. Tämänkin teoksen veisin kotiini, jollen olisi kauppias. No, tulipahan tämäkin paljastus tehtyä. Ei auta ruveta kilpailemaan asiakkaiden kanssa. On paljon jännittävämpää myydessä huomata, että joku muukin tykkää.

2018

Werner West suunnitteli Royal-sohvan 1940-luvulla. Sohva on Keravan Puusepäntehtaan valmistama ja laatu on huippuluokkaa. Uusi verhoilukangas on ruotsalainen, koska kotimaassamme ei valmisteta suomalaisten suunnittelemia verhoilukankaita.

Suomessakin oli erittäin tasokasta tuotantoa vielä 1970-luvulle saakka. Nyt Kaj Franckin, Aino Aallon, Ritva Puotilan, Vappu Niittylän, Kirsti Ilvessalon ja monen muun suunnittelemat verhoilukankaat odottavat uuden tuotannon aloittamista. Se olisi huipennus muotoiluklassikoiden uudistuotannossa. Tapetteja kyllä painetaan, mutta kuka käynnistäisi uudelleen verhoilukankaiden tuotannon? Suomalaiset mallit ovat maailman parhaita - tietysti.

Kiitos asiakkaat - myyjät ja ostajat - kymmenestä menestyksekkään yhteistyön vuodesta!

Tervetuloa Maurinkadulle!

Pasi Pusa

040 5509001

Kruuna Finnish living
Maurinkatu 8-12
00170 Helsinki